229. Ilmansatulaa treenailuja

Nämä treenit ovat samalta päivältä, kun Venlankin kanssa pidettiin ilman satulaa treeni.
 Poni oli tosi kiva verrattuna siihen, että lämpöasteita auringossa oli varmaankin lähemmäs 30'c.  Tehtiin kevyesti askellajit läpi ja vähän avoja, väistöjä ja sitten sellaisia sulkuharjoitteluräpellyksiä, mutta räpellykseksi ne vielä tässä vaiheessa jääkin. Aapo oli mukavan tasainen edestä ja askellajitkin olivat mukavan aktiivisia, mutta kuumuuden takia jouduin ratsastamaan - varsinkin käynnissä, melko paljon jalalla eteenpäin.

♥

Huh, tuntuupas melkoisen hassulle pitkästä aikaa kirjoitella blogin puolelle jotain.. Vielä olisi pari postausta tuolla arkistossa julkaisemattomana, ehkä ne ensi viikon aikana ilmestyy ihan julkiseksi!

228. Venlan treenejä

Venla on nyt kesän mittaa alkanut saada liikuntamotivaatiotansa takaisin, eikä ihan kaikki treenit kiukuta tammaa! Ollaan nyt kesän aikana päästy treenaamaan melko monipuolisesti neidin kanssa ja se alkaa oikeesti vaikuttaa jo pikkuhiljaa ratsulta.
 Ollaan menty paljon puomeja, totuteltu ilman satulaa menemiseen, hypätty irtona, käyty maastossa ja tottakai tehty maastakäsin harjoituksia. Siitä alkaa huomata, että tekemäni työ on alkanut tuottaa tulosta - poni on nykyään lauhkea kuin lammas käsiteltäessä.

Tässä pari viikkoa sitten olin kentällä irtojuoksuttamassa Venlaa ja keskellä kenttää oli esteitä. Minun ja Sofian yllätykseksi poni suuntasi muutaman hölkkäkierroksen jälkeen pienelle kavaletille - eikä edes vahingossa, nimittäin seuraavalla kierroksella tamma hyppäsi sen taas! Tästä ideana rakensimme neitille pienen hypytyskujan. Tamma tajusi sen idean heti ja hyökkäsikin kujalle ennenkuin olin kerennyt estettä kunnolla pystyttää! Hassu poni :3.

Pari ensimmäistä kertaa oli juuri sellaisia perinteisiä räpellyshyppyjä, mutta muutaman toiston jälkeen poni alkoi esittää ihan siistejä pomppuja, esteponin alku - tai sitten ei.. Parin hyvän hypyn jälkeen käveltiin pitkät loppukäynnit ja tamma pääsi suihkun kautta takaisin tarhaan.

Viimeviikonloppuna meillä oli ensimmäiset ilmansatulaa treenit ilman taluttajaa ja tamma käyttäytyi todella hyvin! Tarkoitus oli vain kävellä, mutta koska Venla käyttäytyi niin nätisti päästiin testaamaan myös ravia. Ravissa hölkyteltiin puomejen yli muutamat kerrat ja tehtiin parit temponmuutokset. Hyvän pätkän jälkeen siirtyminen käyntiin ja loppukäynnit maaston kautta!

Tamma yllätti positiivisesti ja tätä positiivisyyttä on jatkunut jo pidemmälle, kun päästiin ensimmäistä kertaa maastoon - tosin vähän erinlaisella kokoonpanolla, nimittäin minä menin Aapolla ja Olivia pääsi Venlan kyytiin. Kerettiin jo Olivian kanssa maalailla piruja seinille, koska Venla ei ole koskaan ennen käynyt ratsastaja selässä maastossa, joten jännitettiin ihan toden teolla sitä, että heppa pelkää joka ikistä puun oksaa.. Toisin kävi, Venla ei katsellut yhtään mitään! Korvat höröllä tepasteli reippain askelin koko matkan kyttäämättä mitään! Hienohieno tamma!♥

227. Kesäkuulumisia

Miten voi olla kiire vaikkei edes tee mitään?

Niin, melkein kuukausi on edellisestä postauksesta aikaa, ei vaan ole ollut aikaa ja suoraan sanottuna innostutstakaan kirjoittaa mitään tänne blogin puolelle. Ajattelin nyt kuitenkin tehdä postauksen johon kerron kuvien avulla mitä olemme tehneet tämän kuukauden aikana! Materiaalia on paljon, mutta en millään muista kaikkea, joten kerätään nämä yhteen postaukseen!

Harrastettin poniagilityä pitkästä aikaa! Ponilla oli hauskaa!

Tästä päivästä on muuten videopostauskin, liitän sen vaikka seuraavaan postaukseen.

Käytiin myös ekoissa kisoissa pitkästä aikaa! Kisoista on tulossa omaa postausta
kunhan saan ratakoosteen itselleni

Ollaan vaan otettu aurinkoa ja syöty pellolla irti, huippu poni ♥

Juhannus 2014, tytöt ♥

Käytiin taluttelemassa pikkutyttöjä maastossa,
Millaponi oli menossa mukana käsiheppana!

Sofian ja Nandan kanssa yömaastossa!

Juulia ja Kariskin pääsivät tutustumaan Soinlahden
heppatyttöjen elämään maastoilun merkeissä!

Rokkiset, ollaanpa me edustavia Sofian kanssa..

♥

Tälle viikolle on vielä luvassa kisapostausta, Venlan kuulumispostaus ja Aapon treenipostaus. Ehkä minä vielä tästä aktivoidun taas tähän bloggauksen maailmaan!

226. Hyppytreeni

- ensimmäistä kertaa yhdeksään kuukauteen, menokin oli kyllä ihan sen näköistä!

Kuvista kiitokset Juulialle!

Viime tiistaina Aapo pääsi siis ensimmäistä kertaa pitkän saikun jälkeen hyppäämään. Olin ihan intopinkeänä vielä maanantai-iltana ja oikeastaan vielä tiistaiaamunakin, mutta esteitä rakentaessa tuntui kuin koko kehon veret olisivat hyytyneet paikoilleen - minua jännitti, ihan toden teolla.

Alkuverkan tein melko kevyesti, paljon laukkaa, muutama hyppy pikkuristikolle. Verkassa Aapo oli tosi kiva ja siinä tuntui, että ehkä tämä ei olekkaan niin järkyttävää tämä hyppääminen! Kuolainvalintakin, joka siis oli hackamore, tuntui siinä vaiheessa ihan fiksulle. 

Verkkailun jälkeen tehtiin sellaista kahdeksikkotehtävää eli muisteltiin taas esteen päällä laukanvaihtoja. Siinäkin poni oli vielä ihan siedettävä, vähän välillä lähti juoksemaan alta, mutta kuitenkin vielä hallinnassa - vielä. 

Tarkoituksena oli hypätä kerran suunnittelemani pikkurata läpi, mutta Aapo päättikin mutkistaa asioita. Olin tekemässä volttia ennen ensimmäistä estettä jotta saisin ponin laukkaamaan hyvässä tempossa, mutta voltin puolivälissä poni otti ohjat omiin käsiinsä ja lähti vetämään sata lasissa alta pois. Tätä se teki seuraavat viisi volttia, joka kerta samassa kohdassa. Vaikka kuinka ratsastin ja ratsastin ponia avuille, se keksi joka kerta jonkun uuden tavan päästä ryöstämään. Kerran poni teki niin rajun pukin ja siitä uukkarin toiseen suuntaan, että minä rantauduin jaloilleni maahan. Siinä vaiheessa nakkasin ponin Sofialle ja kävin tallista kuolaimelliset suitset.

Kuolaimet suussa poni ei enää lähtenyt ryöstämään ja loppujen lopuksi päästiin hyppäämään tämä ratakin läpi - melkoista rämpimistä sanon minä. Hengissä kuitenkin selvittiin ja ponilla oli hauskaa, ehkä jopa liiankin hauskaa.. Tänään meillä jatkuu hyppytreenit jumppasarjojen muodossa. Niitä varmaan mennään seuraavat 3 hyppykertaa vaan sen takia, että minä saisin taas kiinni tuosta esteratsastuksesta ja ponille hyppääminen alkaisi olla taas melko normaali asia. 

On se vaan paras - ja lihava ♥

Näin viikon mietiskelyn jälkeen olen edelleen sitä mieltä, että minä olen täysin kouluratsastaja - henkeen ja vereen.

225. Koulutreeni

Mainio poni, mainio seura ja mahtava sää. Niistä koostuu hyvä treeni!

Maanantaina Aapon treenikalenteriin sisältyi kunnon koulutreeni teemana siirtymiset. Kuten tuosta alkujohdannosta huomaa, poni yllätti positiivisesti! 

Alkuverkkana tein pääty-ympyrä kasia ja kolmikaarisia käynnissä ja ravissa, jotta saisin ponin mahdollisimman taipuisaksi ja pehmeäksi kädelle. Tämä onnistui hyvin ja pienen alkukankeuden jälkeen poni alkoi esittämään tosi mukavaa ravia. Huonon kunnon takia vaari ei kuitenkaan jaksanut itseään aivan täydellisesti kantaa, mutta kyllä se siitä - pikkuhiljaa. 

Laukassa tehtii melko lyhyt verkka, koska olihan meillä suunnitelmana työstää myös laukkaa ihan kunnolla. Poni tuli heti hyväksi kädelle ja pyöritti laukkaa tosi mallikkaasti! Siinä vaiheessa, kun olin laukannut yhden ympyrän vasempaan kierrokseen - Aapolle huonompaan kierrokseen, Sina totesi, että ponihan näyttää ihan superkivalle! Hän oli kuvitellut, että Aapo vetelee pää pystyssä kiitolaukkaa kenttää ympäri.. Totesin vaan, että se päivä oli eilen, tänään mennään nätisti!

Laukkojen jälkeen käveltiin vähän aikaa ja sitten otin ponin toiseen päätyyn pääty-ympyrälle jossa aloimme työstämään päivän teemaa - siirtymisiä. Ensimmäiseksi aloitettiin ihan käynti-pysähdys siirtymillä. Aapo on vähän malttamaton pysymään paikoillaan, varsinkin kun kyseessä on käynnistä pysähdys.. Muutaman pysähdyksen jälkeen poni alkoi rauhoittua ja jaksoi seistä nätisti. Sitten tehtiin ravi-käynti ja ravi-pysähdys siirtymiä. Nämä ovat Aapon bravuureita nykyään! Poni otti itsensä tosi hyvin alle ja nosti selän ylös. Näitä ei tarvinnut tehdä kuin muutamat suuntaansa, olihan poni sen verran hyvä! 

Laukassa tehtiin aluksi laukka-ravi siirtymiä, joissa poni yllätti minut ihan toden teolla! Siirtymät olivat todella rauhallisia, eikä ukki rykäissyt siirtymää sadan kilometrin mittaiseksi. Positiivistä oli myös se, että poni ei vaihtanut laukkaa juuri ennen siirtymistä! Lopuksi tein vielä pari laukka-pysähdys siirtymistä, jotka Aapo suoritti todella mallikkaasti! 

Loppuun fiilisteltiin ponin mahtavaa ravia parin kierroksen verran ja sitten kevyttä hölkkää eteenalas ja loppukäynnit maastoon. Poni oli aivan mahtava ja näistä fiiliksistä oli hyvä jatkaa seuraavan päivän eli tiistain hyppytreeneihin! Niistä lisää myöhemmin!

Materiaaleista kiitokset Sinalle!

224. Ohi on!

Niin siinä vaan kävi, että minäkin pääsin peruskoulusta nyt lauantaina! Nämä viimeset kolme vuotta Juhani Ahossa ovat olleet ihan mahtavia! Meidän luokka oli aivan ihana, sain paljon uusia ystäviä ja muutenkin minulla on ollut ihan huippukivaa.

Tämänhetkiset fiilikset ovat aika haikeat sillä enhän tule varmaan koskaan näkemään tuota porukkaa enää yhdessä.. Vastahan me oltiin sellaisia pikkuisia seiskaluokkalaisia jotka vain velloivat ympäri Iisalmea oikeita luokkia etsiskellen. Kavereita lähtee vähän ympäri Suomea, mutta yhteydenpito jatkuu silti! Ja osa kavereista jää vielä vuodeksi tai kahdeksi kitumaan Jussiaholle, kyllä te selviätte!

Minulla yläaste sujui yllättävän hyvin, vaikka vanhemmat kaverini aina pelottelivat sillä, että kun yläasteelle pääset niin numerot tipahtavat todella alas. Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoksi tulikin 8.75, sillä on siis hyvä jatkaa eteenpäin. Minä jatkan matkaani Iisalmen lyseoon, en suinkaan Hingunniemeen.;) Ysiluokan syksyllä kerkesin miettiä varmaan kymmentä eri jatko-opintopaikkaa, mutta päädyin kuitenkin lukioon. Katsotaan miten minun jaksaminen ja kärsivällisyys riittää sellaisessa!

Ysienpäivä meillä oli vähän laimea, ei saanut sotkea ja laukitkin tarkistettiin jokaiselta ennenkuin sai jatkaa matkaansa kotiluokkiin. Ei ollut minkään sortin paraateja ja meitä pidettiin erossa seiska- ja kasiluokkalaisista koko päivän. Jos jäit kiinni sotkemisesta jouduit suoraan pihalle koko päivästä ja sitä rataa. Minulle lähti ysienpäivästä Vuoden heppatyttö - titteli ja sellainen jonkinsortin vaasi tai muu vastaava juttunen.

Lauantaina- päättäripäivänä herättiin ennen viittä laittautumaan ja valmistautumaan itse juhlaan. Kiitokset hiuksista ja meikeistä menee Sofialle ja siskolleni Inkalle! Itse juhlassa fiilis oli tosi haikea, tuli itkettyä muutamaan kertaan.. Kuitenkin, huippu päivä ja huippu seura!

Tälle kesälle ei ole sen kummoisempia suunnitelmia, heppailua, ajanviettoa kavereiden kanssa, ehkä joku pieni roadtrip ja kisojen kiertelyä! Kuulostaa mahtavalle, toivottavasti onkin yhtä mahtava miltä kuulostaa!♥

Tytöt♥

Minun rakas♥

♥

Eluuu♥

Aina ei pidä ottaa kaikkee niin vakavasti!

But first let me take a #selfie

Kiitos kaikille näistä kolmesta vuodesta!! Ootte mahtavia♥