torstai 26. helmikuuta 2015

Koulutreeni kentällä

Tai ainakin jokin sen tapainen..

Ehdottomasti suosikkikuvani kaikista meidän yhteiskuvista!

Pari viikkoa takaperin Juulia oli taas pitkästä aikaa kuvailemassa meidän treenejä! Sofia oli myös samaan aikaan kentällä hyppäämässä Sorayan kanssa, joten siitäkin saatte postausta sitten, kun Sofia kerkeää sen kirjoittaa!


Ponin kanssa oli tarkoitus tehdä askellajipainoitteinen treeni. Aapon kuntoutuksen takia olen jakanut kenttätreenit kahdenlaisiin treenikertoihin. Askellajipainoitteisessa treenissä keskitytään oikeastaan täysin siihen, että poni toimii kaikissa askellajeissa hyvin. Tehtäväpainotteisessa treenissä taas keskitytään eri tehtävien toimivuuteen ja suoritukseen. Tällä systeemillä poni jaksaa paremmin keskittyä ja voimattomuutta ei ilmene niin paljon.


Alkukäyntien jälkeen keräilin ohjat ja rupesin taivuttelemaan ponia suurilla ympyröillä. Aapolla oli vähän kyttäilypäivä ja suurin osa sen keskittymisestä meni pienten vihreiden miehien etsiskelyyn. Hetken tuijottelun jälkeen herra luovutti tämän suhteen ja alkoi tehdä tosi kivaa ja rentoa pätkää käynnissä.



Muutaman hyvän ympyrän jälkeen nostettiin ravi. Ravissa tehtiin samoja juttuja kuin käynnissä. Aapo oli hieman juokseva ja muutenkin oudon tuntuinen selkään.. Päätin kuitenkin jatkaa hetken hölkkäilyä, jos outous johtuikin vain alkukankeudesta. Muutaman kierroksen jälkeen poni oli edelleen outo, hyppäsin alas selästä ja otin satulan pois. Nousin takaisin selkään ja nostettiin heti ravi, Aapo oli taas täysin normaali rento oma itsensä. Ilman satulaa ravailtiin melko pitkä tovi ja poni oli tosi mukava ja se ravasi hyvin selän läpi.




Laukkaa ei loppujen lopuksi otettu ollenkaan, koska poni oli jo niin väsy ettei laukasta olisi tullut mitään. Väsyessään Aapolla on huono tapa rueta kenkkuilemaan ja ilman satulaa tälläisen nopealiikkeisen possulaisen selässä on hyvin vaikeaa pysyä.. Joten sen suurempien ongelmien välttämiseksi päätin siirtää laukkaamisen seuraavalle päivälle ja silloin poni oli taas oikein mainio!


Loppukäynnit käytiin kävelemässä maastossa ja tallissa venyteltiin kaula ja selkä kunnolla. Satula lähti viimeviikolla topattavaksi ja ilmeni, että siihen piti vaihtaa kokonaan uudet villat, vaikka päälisin puolin siinä ei tuntunutkaan mitään suuria patteja. Satulattomuus ei tosin ole mikään ongelma, koska ollaan oikeastaan menty enemmän ilman juuri sen takia, että ponin selkä tulee paremmin käyttöön ja läpi silloin.



keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Muutoksen tuulia

Pitkän tauon jälkeen päätin taas herätellä blogini eloon, tosin se toi mukanaan paljon muutoksia. Nimittäin Piste I:n päälle -blogi sai minun lisäkseni uuden kirjoittajan! Uusi kirjoittaja on minulle ja Aapolle vanha tuttu. Ollaan nimittäin oltu Sofian kanssa kavereita vuodesta 2005 lähtien! Sofialla on oma poni nimeltä Alarm ja he kilpailevat kansallisella tasolla esteitä.

Minä ja Mona sekä Sofia ja Maxi.

Sofia ja Jalmari.

Sofian mukaan saaminen lisää blogin monipuolisuutta siten, että pääsette lukeemaan postauksia myös esteratsastajan näkökulmasta, itse kun olen koulurastastaja henkeen ja vereen.. Pyrimme Sofian kanssa siihen, ettei tällaisia monen kuukauden taukoja enää synny ja toivotaan, että minunkin motivaatio kasvaa taas kevättä kohti! Seuraavan kerran, kun Sofia ja Jalmari tulevat taas Iisalmeen niin suunitelmissa on kuvata teille videopostausta!



Sitten minun heppojen kuulumisiin. Aapon kuntoutus etenee hyvää tahtia, tosin satulattomuus tuottaa pieniä ongelmia välillä. Ollaan tehty tosi pitkiä maastolenkkejä, jumppailtu kentällä ja opeteltu uusia temppuja. Venlan talvet koostuvat pääosin kärrytreeneistä, kun pohjat ovat näin talvisin parhaat ajamiseen. Ratsastusta ja muuta temmeltämistä ei tietenkään olla unohdettu ja tamma onkin kehittynyt mukavaa vauhtia taas eteenpäin!



Blogin ulkoasu tulee muuttumaan tässä lähiaikoina niin, että saadaan Sofia, Jalmari ja Venluskakin banneriin mukaan! 


Loppuun vielä kysymys siitä, että mitä olette mieltä siitä, että myös blogin facebook-sivu heräteltäisiin eloon ja ruettaisiin Sofian kanssa päivittelemään sitäkin aktiivisesti?

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

232. Kuinka huono tuuri meillä voikaan olla?

Taukoa tauon perään, mutta motivaatiota ei ole. 

Onko tämä enää edes huonoa tuuria? Vai onko tämä joku meitä vainoava vitsaus? Meillä meni koko kesä molempien heppojen kanssa tosi hyvin ja Aapokin kuntoutui täysin käyttöponiksi, kuten niistä parista postauksesta, joita kesän aikana jaksoin naputella, varmaankin huomasitte. Elokuu ja syyskuun alku treenattiin ahkerasti tulevia kotikisoija eli aluekoulumestaruuksia varten.



Kuitenkin noin viikkoa ennen kisoja poni alkoi olla taas vaihteksi epäpuhdas.. Hellvetti. Sen jälkeen pidettiin pari viikkoa ihan kävelyliikuntaa ja kahden viikon jälkeen juoksutin ponin ja totesin, että se on edelleen ep. Siitä lähtien ollaan oltu pelkällä hölkkäliikunnalla ja oikeastaan ollaan vaan maastoiltu - kyllästymiseen asti.


Aaposta ei yleensä huomaa, että onko se kevyemmällä liikunnalla vai ei. Nytkään sitä ei oikeastaan ole huomannut, mutta jotain outoa ponissa on ollut ja minun tulkinnan mukaan se ei johdu mistään virrasta, koska silloin sen ilme ei olisi niin jollain tavalla raukkamainen. Onneksi päästään jo ensi viikolla klinikalle niin saadaan tietoon mikä Ukilla on. 


Eli ensi viikolla saadaan tietää miten tästä jatketaan ja miltä meidän tulevaisuus näyttää. Toivotaan parasta, pelätään pahinta..♥


Koska olen todella laiska ja en tiedä milloin seuraavan kerran jaksan taas päivittää blogia, niin kerron tähän samaan syssyyn myös Venlan kuulumiset. Tamma on ollut ihan huippu! Pientä motivaatiopulaa on ollut aina välillä, mutta monipuolisella treenillä ollaan sekin saatu korjattua. Siitä on tulluttosi mukava ratsastaa ja se alkaa muistuttaa jo lähemmäksi ratsua kuin ravuria. Ravi on muuttunut huomattavasti ja pieniä laukkapätkiäkin ollaan päästy ottamaan, Kuolainkin vaihdettiin normaaliin niveleen joka siis tällähetkellä toimii tilanteessa kuin tilanteessa. Venla on nykyään ihan pommin varma ja sen kanssa onkin tullut tehtyä vaikka mitä kivaa ja hölmöä!





perjantai 15. elokuuta 2014

231. Kuvapostaus - ponien ensimmäinen laidunpäivä

Kuvien laatu on todella huono, mutta ei anneta sen häiritä.



"Kuules neiti, älä kuvittelekkaan tulevas ohi!"





tiistai 5. elokuuta 2014

230. Koulutreenit helteessä

-tai sanottaisiinko paahatavassa kuumuudessa..

Viikko takaperin oltiin Juulian ja Olivian kanssa tallilla. Juulia kameran takana, Olivia Venlan selässä ja minä tottakai Aapon kyydissä. 
Tarkoituksena oli tehdä lyhyt ja ytimekäs treeni, koska kumpikaan meistä - poni taikka minä, ei oltaisi jaksettu mitään pitkää treeniä. 


Alkuverkkana tehtiin paljon kiemuroita, ympyröitä ja suunnan muutoksia jotta poni vertyisi mahdollisimman hyvin ja nopeasti. Aapo oli alusta lähtien hyvin kuulolla ja kantoi itseään tosi kivasti! Ravi oli myös todella irtonaista ja ravin tahti oli hyvä ja tasainen.




Laukassa otettiin vain pari kierrosta suuntaansa, koska poni tuntui heti ensimmäisestä nostosta lähtien hyvältä, joten en sitten kehdannut enempää laukkuuttaa meitä kumpaakaan. Innostuttiin tulemaan molempiin suuntiin kerran kentällä olevaa kavalettiristikkoa, lahjattomat loikkii, mutta hauskaa meillä kuitenkin oli!




Loppuun otettiin vielä vähän harjoitusravia ja ai että millaista ravia poni esitti! Hienohieno Ukki ♥



Laidunkaverit samassa kuvassa ♥

lauantai 2. elokuuta 2014

229. Ilmansatulaa treenailuja

Nämä treenit ovat samalta päivältä, kun Venlankin kanssa pidettiin ilman satulaa treeni.
 Poni oli tosi kiva verrattuna siihen, että lämpöasteita auringossa oli varmaankin lähemmäs 30'c.  Tehtiin kevyesti askellajit läpi ja vähän avoja, väistöjä ja sitten sellaisia sulkuharjoitteluräpellyksiä, mutta räpellykseksi ne vielä tässä vaiheessa jääkin. Aapo oli mukavan tasainen edestä ja askellajitkin olivat mukavan aktiivisia, mutta kuumuuden takia jouduin ratsastamaan - varsinkin käynnissä, melko paljon jalalla eteenpäin.





Huh, tuntuupas melkoisen hassulle pitkästä aikaa kirjoitella blogin puolelle jotain.. Vielä olisi pari postausta tuolla arkistossa julkaisemattomana, ehkä ne ensi viikon aikana ilmestyy ihan julkiseksi!

perjantai 18. heinäkuuta 2014

228. Venlan treenejä

Venla on nyt kesän mittaa alkanut saada liikuntamotivaatiotansa takaisin, eikä ihan kaikki treenit kiukuta tammaa! Ollaan nyt kesän aikana päästy treenaamaan melko monipuolisesti neidin kanssa ja se alkaa oikeesti vaikuttaa jo pikkuhiljaa ratsulta.
 Ollaan menty paljon puomeja, totuteltu ilman satulaa menemiseen, hypätty irtona, käyty maastossa ja tottakai tehty maastakäsin harjoituksia. Siitä alkaa huomata, että tekemäni työ on alkanut tuottaa tulosta - poni on nykyään lauhkea kuin lammas käsiteltäessä.


Tässä pari viikkoa sitten olin kentällä irtojuoksuttamassa Venlaa ja keskellä kenttää oli esteitä. Minun ja Sofian yllätykseksi poni suuntasi muutaman hölkkäkierroksen jälkeen pienelle kavaletille - eikä edes vahingossa, nimittäin seuraavalla kierroksella tamma hyppäsi sen taas! Tästä ideana rakensimme neitille pienen hypytyskujan. Tamma tajusi sen idean heti ja hyökkäsikin kujalle ennenkuin olin kerennyt estettä kunnolla pystyttää! Hassu poni :3.



Pari ensimmäistä kertaa oli juuri sellaisia perinteisiä räpellyshyppyjä, mutta muutaman toiston jälkeen poni alkoi esittää ihan siistejä pomppuja, esteponin alku - tai sitten ei.. Parin hyvän hypyn jälkeen käveltiin pitkät loppukäynnit ja tamma pääsi suihkun kautta takaisin tarhaan.



Viimeviikonloppuna meillä oli ensimmäiset ilmansatulaa treenit ilman taluttajaa ja tamma käyttäytyi todella hyvin! Tarkoitus oli vain kävellä, mutta koska Venla käyttäytyi niin nätisti päästiin testaamaan myös ravia. Ravissa hölkyteltiin puomejen yli muutamat kerrat ja tehtiin parit temponmuutokset. Hyvän pätkän jälkeen siirtyminen käyntiin ja loppukäynnit maaston kautta!



Tamma yllätti positiivisesti ja tätä positiivisyyttä on jatkunut jo pidemmälle, kun päästiin ensimmäistä kertaa maastoon - tosin vähän erinlaisella kokoonpanolla, nimittäin minä menin Aapolla ja Olivia pääsi Venlan kyytiin. Kerettiin jo Olivian kanssa maalailla piruja seinille, koska Venla ei ole koskaan ennen käynyt ratsastaja selässä maastossa, joten jännitettiin ihan toden teolla sitä, että heppa pelkää joka ikistä puun oksaa.. Toisin kävi, Venla ei katsellut yhtään mitään! Korvat höröllä tepasteli reippain askelin koko matkan kyttäämättä mitään! Hienohieno tamma!♥