Koulutreeni kentällä

Tai ainakin jokin sen tapainen..

Ehdottomasti suosikkikuvani kaikista meidän yhteiskuvista!

Pari viikkoa takaperin Juulia oli taas pitkästä aikaa kuvailemassa meidän treenejä! Sofia oli myös samaan aikaan kentällä hyppäämässä Sorayan kanssa, joten siitäkin saatte postausta sitten, kun Sofia kerkeää sen kirjoittaa!

Ponin kanssa oli tarkoitus tehdä askellajipainoitteinen treeni. Aapon kuntoutuksen takia olen jakanut kenttätreenit kahdenlaisiin treenikertoihin. Askellajipainoitteisessa treenissä keskitytään oikeastaan täysin siihen, että poni toimii kaikissa askellajeissa hyvin. Tehtäväpainotteisessa treenissä taas keskitytään eri tehtävien toimivuuteen ja suoritukseen. Tällä systeemillä poni jaksaa paremmin keskittyä ja voimattomuutta ei ilmene niin paljon.

Alkukäyntien jälkeen keräilin ohjat ja rupesin taivuttelemaan ponia suurilla ympyröillä. Aapolla oli vähän kyttäilypäivä ja suurin osa sen keskittymisestä meni pienten vihreiden miehien etsiskelyyn. Hetken tuijottelun jälkeen herra luovutti tämän suhteen ja alkoi tehdä tosi kivaa ja rentoa pätkää käynnissä.

Muutaman hyvän ympyrän jälkeen nostettiin ravi. Ravissa tehtiin samoja juttuja kuin käynnissä. Aapo oli hieman juokseva ja muutenkin oudon tuntuinen selkään.. Päätin kuitenkin jatkaa hetken hölkkäilyä, jos outous johtuikin vain alkukankeudesta. Muutaman kierroksen jälkeen poni oli edelleen outo, hyppäsin alas selästä ja otin satulan pois. Nousin takaisin selkään ja nostettiin heti ravi, Aapo oli taas täysin normaali rento oma itsensä. Ilman satulaa ravailtiin melko pitkä tovi ja poni oli tosi mukava ja se ravasi hyvin selän läpi.

Laukkaa ei loppujen lopuksi otettu ollenkaan, koska poni oli jo niin väsy ettei laukasta olisi tullut mitään. Väsyessään Aapolla on huono tapa rueta kenkkuilemaan ja ilman satulaa tälläisen nopealiikkeisen possulaisen selässä on hyvin vaikeaa pysyä.. Joten sen suurempien ongelmien välttämiseksi päätin siirtää laukkaamisen seuraavalle päivälle ja silloin poni oli taas oikein mainio!

Loppukäynnit käytiin kävelemässä maastossa ja tallissa venyteltiin kaula ja selkä kunnolla. Satula lähti viimeviikolla topattavaksi ja ilmeni, että siihen piti vaihtaa kokonaan uudet villat, vaikka päälisin puolin siinä ei tuntunutkaan mitään suuria patteja. Satulattomuus ei tosin ole mikään ongelma, koska ollaan oikeastaan menty enemmän ilman juuri sen takia, että ponin selkä tulee paremmin käyttöön ja läpi silloin.