Kuvattiin Juulian kanssa videopostaus viimeviikkoisesta ponipäivästä ja tässä se tulee! Venpu ei kerennyt esiintyä videossa kuin hetken, koska muistikortilta loppui tila.. Juuri meidän tuuria!
tiistai 14. tammikuuta 2014
torstai 9. tammikuuta 2014
212. Mennyt ja tuleva vuosi
Onneksi sain Juulialta tämän "haasteen", koska en halua tehdä sellaista Meidän vuosi 2013- postausta. Niitä on tehty tosi paljon ja halusin jotain erinlaista!
Uudenvuodenlupausta en ainakaan muistaakseni tehnyt.
Tuleva vuosi
Mitä lajia haluaisit kokeilla? Raviurheilua(;
Muita tavotteita? Saada Aapo siihen kuntoon, että se pääsee liikkumaan muutenkin kuin hölkkäämällä ja sitten Venlaa edistää ja laihduttaa.
Mennyt vuosi
Parhain muisto? No näitä on monta.. Rippileiri, ratsastusleiri, issikkavaellus, mutta parhaitem on jäänyt mieleen huima kehitys jonka me olemme Aapon kanssa kokeneet! Niin ratsastuksellisesti, kuin luottamuksellisesti.
Huonoin muisto? Aapon jalkavaiva, joka vaivaa edelleen..
Uudenvuodenlupausta en ainakaan muistaakseni tehnyt.
Vuoden kaviokas? Aapohan se on tottakai, mutta tähän voisi myös mainita Nandan, Fairyn, Kuunon, Ventan, Siriuksen ja Sulon! Kaikki on omalla tavallaan opettaneet minua, varsinkin Fairy. 3v ponineiti joka opetti minulle kuinka nuoria hevosia ratsastetaan!
 |
| Venta |
 |
| Sirius |
Vuoden vaikein kaviokas? Koska Aapon kanssa on mennyt kokoajan parempaan suuntaan en laita sitä tähän. Kaikki hevoset on omalla tavallaan haasteellisia, mutta sanotaan tähän vaikka Venta ja Nanda. Molemmissa on omat vaikeat puolensa, mutta molemmat ovat omalla tavallaan tosi ihania! Varsinkin Ventulin kanssa tullaan hyvin toimeen.
Vuoden kuvaksi valitsin tämän, koska siitä tulee mieleen lämpimät kelit ja värit on ihanat! Ja Aapokin oikein edustaa!
Vuoden harrastus ratsastus tottakai.
Vuoden hauskin tapahtuma issikkavaellus varmaankin. Huippu porukka, kivat hevoset, hyvä ruoka ja muutenkin mukava reissu!
Tutustuitko uusiin ihmisiin? Kyllä!
Vuoden laji ratsastuksessa on kouluratsastus, koska minusta on tullut kouluratsastaja tässä vuoden mittaan!
Tuleva vuosi
Tavoite esteratsastuksessa no jos joskus jotain maahankaivettuja pääsisi jollain hyppelemään niin se riittäisi!
Tavoite kouluratsastuksessa no Venlan kanssa on tähtäimessä helppoC radat ja Aapon kanssa jos päästään kouluradoille niin jatketaan helppoB-A startteja.
Aiotko onnistua pitämään uudenvuodenlupauksesi? Kyllä, ainakin toivotaan niin!
Muita tavotteita? Saada Aapo siihen kuntoon, että se pääsee liikkumaan muutenkin kuin hölkkäämällä ja sitten Venlaa edistää ja laihduttaa.
maanantai 6. tammikuuta 2014
211. Kaulanaruilua
Eilen starttasi meidän kaulanaruiluviikko ja heti ensimmäiselle päivälle sattuikin Juulia mukaan kuvaamaan!
 |
| Aapo on nääääääääin innostunut lähtemään reeniin.. |
Ravissa tein vain vähän temponmuutoksia ja kääntymisiä, jotta saisin ponia vähän kuulolle ja, että se ottaisi takajalat alleen. Siinä onnistuttiin ja poni oli tosi hyvin kuulolla!
 |
| Se tekee omia piffipaffipuffeja.. |
 |
| Höpsö Pappa <3 |
Loppuun päästin ponin irti ja se piehtaroi onneissaan, ja sen jälkeen sen nallekarhun turkki oli ihan märkä..
Lopussa tehtiin maastakäsinharjoituksia, mutta Aapolla oli ihan kaikki muut jutut mielessä ja sitten touhu näytti tältä..
Paljon en tekstiä saanut aikaiseksi, mutta kuvat pelastaa!
210. Mysteeriheppa Venla
Nyt kerron vähän tästä mysteerihevosesta joka esiintyi viime postauksessa!
Venla, eli oikealta nimeltään Harriet on 7 vuotias suokkitamma, se ei ole minun, mutta saan pitää sitä niin kuin omaani. Se on siis tallin omistajan ja tarkoituksena on, että alan ratsastamaan Venlaa n. 3krt/vko ja sitten omistaja ajaa sen 3krt/vko.
Nyt aloitamme neidin kanssa ihan perusjutuista, kunhan se saa ensin hokkikengät jalkaan. Ensin pitää kohottaa ponin (hurjat 155cm korkea) kuntoa ja saada tuota kesän aikana saatua talvivarastoa vähän pienemmäksi..
Nyt ollaan pari päivää tutusteltu toisiimme ja voin sanoa, että kiva ja fiksu heppa se on! Kunhan saadaan kengät ponille jalkoihin niin sitten päästään kentälle köpsyttelemään. Aapon estesatula on neidolle ihan hyvä, kunhan vain löytäisi tarpeeksi pitkän vyön..
Kerron Venlasta enemmän, kun päästään vähän treenailemaan, mutta nytpähän tiedätte, että millainen karvapallero esiintyy postauksissa aina sillointällöin!
Kaikki postauksen kuvat (c) Juulia, kiitos taas kerran! Ja varmaankin huomenna julkaisen tämänpäiväisen Aapopostauksen, ja jotain speciaaliakin on luvassa varmaankin vielä tällä viikolla!(; hui, onpas minusta tulossa aktiivinen..
sunnuntai 5. tammikuuta 2014
209. Uusi vuosi, uudet kujeet!
Kuvan laatu on eriytyisen surkea, mutta koittakaa saada selvää!
Hyvää uuttavuotta kaikille lukijoille toivottaa minä, Pappa ja Venla!♥
sunnuntai 29. joulukuuta 2013
You're the one that I love
Erehdyin fiilistelemään kesällä otettuja rippikuviani Aapon kanssa ja rupesin miettimään nykyistä tilannettamme. En ole kertonut teille mikä ponilla on joten avataanpas sitä vähän. Muutenkin kirjoitan ajatuksiani, koska nuo kuvat. ♥ Kaikki kuvat (c) Minttu//aaveen.net
Aapon vasemmassa takapolvessa on uudisluulöydöksiä, luun terävöitymistä ja lievää patellanivelen löysyyttä. Myös samaisen jalan kintereestä löytyi alimman liukunivelen päältä uudisluuta. Klinikalla molempiin laitettiin kortisoonipiikkejä ja ponia on kuntoutettu siitä lähtien. Kuntoutuksen aikana huomasin ettei kortisoonit auttaneet paljoakaan. Käynnissä ja ravissa puhdas, mutta laukassa epäpuhdas. Lähetetään kuvat Kangasalan klinikalle ja katsotaan mitä he niistä sanovat.
Kuitenkin minulle on tärkeintä, että poni voi elää ilman kipua ja, että se voi hyvin. Joten kaikista todennäköisintä on, että lopetetaan esteiden kisaaminen kokonaan. Ja muutenkin kisaaminen jää nyt taka-alalle, koska tärkeintä on, että ponilla on hauskaa. Nyt voimme hankkia enemmän luottamusta ja asettaa tavoitteita ilman kilpailemista. Tavoitteena on saada poni kuntoon, niin että se voi tehdä asioita joista se tykkää. Maastoreissut, peltoilut ja ilman varusteita ratsastaminen. Niihin me tähtäämme.
Vaikka ponivuosiani on jäljellä enää yksi, ei se tarkoita, että Aapo myytäisiin.
Aapo on se mitä rakastan, se kuka auttaa minua jaksamaan päivästä toiseen, se joka lohduttaa ja kuuntelee, se joka saa hymyn huulilleni aina, kun edes ajattelen sitä. Se mitä ilman en voisi enää elää. Vaikka kuinka masentuneena tulen tallille, kun pieni, karvainen ja pyöreä ystäväni hörähtää minulle tarhassa unohdan kaikki surulliset asiat mielestäni. Aapo on kaikkeni.
En kuulu enää siihen hevosharrastajien kaartiin, jotka vaihtavat hevosta, koska edellisen taso on liian huono omaan tasoon verrattuna. Tottakai, jos harrastaa sillä tyylillä, niin luopuminen on helppoa. Hevosesta ei tule koskaan ystävää eikä perheenjäsentä. Silloin se on vain hevonen. Kuitenkin Aapo on minun paras ystäväni, ja ei ystävää vaihdeta "parempaan". Aapo kuuluu meidän perheeseen, perheenjäseniä tuetaan kaikessa.
Aapon ja minun ensikohtaamisesta on kohta 4 vuotta ja olen oppinut ponista paljon. Kuitenkin meillä on paljon opittavaa toisistamme ja haluan, että poni on meillä elämänsä loppuun asti. Haluan, että opimme toisistamme kaiken, olemme yhtä, minä ja poni.
Aapolla on vielä paljon annettavaa minulle. Eikä pelkästään ratsastuksellisesti. Se on ja tulee opettamaan minulle paljon luottamuksesta, yhteistyöstä, kaikesta. Vaikka muutamme reittiä, kuljemme silti yhdessä, aina. Rakastan sinua. ♥
Aapon vasemmassa takapolvessa on uudisluulöydöksiä, luun terävöitymistä ja lievää patellanivelen löysyyttä. Myös samaisen jalan kintereestä löytyi alimman liukunivelen päältä uudisluuta. Klinikalla molempiin laitettiin kortisoonipiikkejä ja ponia on kuntoutettu siitä lähtien. Kuntoutuksen aikana huomasin ettei kortisoonit auttaneet paljoakaan. Käynnissä ja ravissa puhdas, mutta laukassa epäpuhdas. Lähetetään kuvat Kangasalan klinikalle ja katsotaan mitä he niistä sanovat.
Kuitenkin minulle on tärkeintä, että poni voi elää ilman kipua ja, että se voi hyvin. Joten kaikista todennäköisintä on, että lopetetaan esteiden kisaaminen kokonaan. Ja muutenkin kisaaminen jää nyt taka-alalle, koska tärkeintä on, että ponilla on hauskaa. Nyt voimme hankkia enemmän luottamusta ja asettaa tavoitteita ilman kilpailemista. Tavoitteena on saada poni kuntoon, niin että se voi tehdä asioita joista se tykkää. Maastoreissut, peltoilut ja ilman varusteita ratsastaminen. Niihin me tähtäämme.
Vaikka ponivuosiani on jäljellä enää yksi, ei se tarkoita, että Aapo myytäisiin.
Aapo on se mitä rakastan, se kuka auttaa minua jaksamaan päivästä toiseen, se joka lohduttaa ja kuuntelee, se joka saa hymyn huulilleni aina, kun edes ajattelen sitä. Se mitä ilman en voisi enää elää. Vaikka kuinka masentuneena tulen tallille, kun pieni, karvainen ja pyöreä ystäväni hörähtää minulle tarhassa unohdan kaikki surulliset asiat mielestäni. Aapo on kaikkeni.
En kuulu enää siihen hevosharrastajien kaartiin, jotka vaihtavat hevosta, koska edellisen taso on liian huono omaan tasoon verrattuna. Tottakai, jos harrastaa sillä tyylillä, niin luopuminen on helppoa. Hevosesta ei tule koskaan ystävää eikä perheenjäsentä. Silloin se on vain hevonen. Kuitenkin Aapo on minun paras ystäväni, ja ei ystävää vaihdeta "parempaan". Aapo kuuluu meidän perheeseen, perheenjäseniä tuetaan kaikessa.
Aapon ja minun ensikohtaamisesta on kohta 4 vuotta ja olen oppinut ponista paljon. Kuitenkin meillä on paljon opittavaa toisistamme ja haluan, että poni on meillä elämänsä loppuun asti. Haluan, että opimme toisistamme kaiken, olemme yhtä, minä ja poni.
Aapolla on vielä paljon annettavaa minulle. Eikä pelkästään ratsastuksellisesti. Se on ja tulee opettamaan minulle paljon luottamuksesta, yhteistyöstä, kaikesta. Vaikka muutamme reittiä, kuljemme silti yhdessä, aina. Rakastan sinua. ♥
Dreams aren't what
you leave behind when
morning comes.
They are the stuff
that fill your every
living moment.
keskiviikko 25. joulukuuta 2013
208. Hyvää (myöhäistä) joulua!
Minun piti toteuttaa sellainen kiva joulukorttijuttu, mutta koska Suomen säät ovat mitä ovat niin eihän maneesittomalla tallilla voi edes liikuttaa ponia.. Aapo on ollut sellaisella varovalla kävelyliikunnalla, juuri kun saataisiin ravata ja laukkailla vähän niin ei. Joka paikka on peilijäässä ja pelloilla on lunta ehkä sen 5cm ja pohja aivan umpijäässä. Argh!
Jouluhan tuli ja meni, kävin eilen viemässä Papalle porkkanoita ja omppuja ja se vietti jouluvapaata.
Tänään kävin kävelyttämässä Aapon ja kaverini ponin Jalmarin. Molemmat käyttäytyivät tosi mallikkaasti ja keskittyivät, pelleily olisi vinyt jalat alta..
Tälläinen tynpeä postaus, mutta loppuviikosta meillä on Juulian kanssa ponipäivä, eli silloin postausta luvassa!
Jouluhan tuli ja meni, kävin eilen viemässä Papalle porkkanoita ja omppuja ja se vietti jouluvapaata.
Tänään kävin kävelyttämässä Aapon ja kaverini ponin Jalmarin. Molemmat käyttäytyivät tosi mallikkaasti ja keskittyivät, pelleily olisi vinyt jalat alta..
 |
| Jalmari alias Muna/Munakas. Iskin sille koulupenkin selkään ja käytiin kentällä kävelemässä! |
 |
| Ja sitten joululahjoja. Uusi tallitoppatakki:3 En vaan tiiä kuin uskallan käyttää sitä tallilla.. |
 |
| Toinen toppatakki jonka pyhitän ehkä koulukäyttöön. |
 |
| Uudet ratsastushousut! Samat mitkä mulla on punaisena, mutta sinisenä. |
 |
| Papalle uus huopa ja pintelit! Awwwwww♥ |
Tälläinen tynpeä postaus, mutta loppuviikosta meillä on Juulian kanssa ponipäivä, eli silloin postausta luvassa!
Ainiin! Mitä lahjoja te lukijat saitte? Ja oliko kiva joulu?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)