231. Kuvapostaus - ponien ensimmäinen laidunpäivä

Kuvien laatu on todella huono, mutta ei anneta sen häiritä.

♥

"Kuules neiti, älä kuvittelekkaan tulevas ohi!"

230. Koulutreenit helteessä

-tai sanottaisiinko paahatavassa kuumuudessa..

Viikko takaperin oltiin Juulian ja Olivian kanssa tallilla. Juulia kameran takana, Olivia Venlan selässä ja minä tottakai Aapon kyydissä. 

Tarkoituksena oli tehdä lyhyt ja ytimekäs treeni, koska kumpikaan meistä - poni taikka minä, ei oltaisi jaksettu mitään pitkää treeniä. 

Alkuverkkana tehtiin paljon kiemuroita, ympyröitä ja suunnan muutoksia jotta poni vertyisi mahdollisimman hyvin ja nopeasti. Aapo oli alusta lähtien hyvin kuulolla ja kantoi itseään tosi kivasti! Ravi oli myös todella irtonaista ja ravin tahti oli hyvä ja tasainen.

Laukassa otettiin vain pari kierrosta suuntaansa, koska poni tuntui heti ensimmäisestä nostosta lähtien hyvältä, joten en sitten kehdannut enempää laukkuuttaa meitä kumpaakaan. Innostuttiin tulemaan molempiin suuntiin kerran kentällä olevaa kavalettiristikkoa, lahjattomat loikkii, mutta hauskaa meillä kuitenkin oli!

Loppuun otettiin vielä vähän harjoitusravia ja ai että millaista ravia poni esitti! Hienohieno Ukki ♥

Laidunkaverit samassa kuvassa ♥

229. Ilmansatulaa treenailuja

Nämä treenit ovat samalta päivältä, kun Venlankin kanssa pidettiin ilman satulaa treeni.
 Poni oli tosi kiva verrattuna siihen, että lämpöasteita auringossa oli varmaankin lähemmäs 30'c.  Tehtiin kevyesti askellajit läpi ja vähän avoja, väistöjä ja sitten sellaisia sulkuharjoitteluräpellyksiä, mutta räpellykseksi ne vielä tässä vaiheessa jääkin. Aapo oli mukavan tasainen edestä ja askellajitkin olivat mukavan aktiivisia, mutta kuumuuden takia jouduin ratsastamaan - varsinkin käynnissä, melko paljon jalalla eteenpäin.

♥

Huh, tuntuupas melkoisen hassulle pitkästä aikaa kirjoitella blogin puolelle jotain.. Vielä olisi pari postausta tuolla arkistossa julkaisemattomana, ehkä ne ensi viikon aikana ilmestyy ihan julkiseksi!

228. Venlan treenejä

Venla on nyt kesän mittaa alkanut saada liikuntamotivaatiotansa takaisin, eikä ihan kaikki treenit kiukuta tammaa! Ollaan nyt kesän aikana päästy treenaamaan melko monipuolisesti neidin kanssa ja se alkaa oikeesti vaikuttaa jo pikkuhiljaa ratsulta.
 Ollaan menty paljon puomeja, totuteltu ilman satulaa menemiseen, hypätty irtona, käyty maastossa ja tottakai tehty maastakäsin harjoituksia. Siitä alkaa huomata, että tekemäni työ on alkanut tuottaa tulosta - poni on nykyään lauhkea kuin lammas käsiteltäessä.

Tässä pari viikkoa sitten olin kentällä irtojuoksuttamassa Venlaa ja keskellä kenttää oli esteitä. Minun ja Sofian yllätykseksi poni suuntasi muutaman hölkkäkierroksen jälkeen pienelle kavaletille - eikä edes vahingossa, nimittäin seuraavalla kierroksella tamma hyppäsi sen taas! Tästä ideana rakensimme neitille pienen hypytyskujan. Tamma tajusi sen idean heti ja hyökkäsikin kujalle ennenkuin olin kerennyt estettä kunnolla pystyttää! Hassu poni :3.

Pari ensimmäistä kertaa oli juuri sellaisia perinteisiä räpellyshyppyjä, mutta muutaman toiston jälkeen poni alkoi esittää ihan siistejä pomppuja, esteponin alku - tai sitten ei.. Parin hyvän hypyn jälkeen käveltiin pitkät loppukäynnit ja tamma pääsi suihkun kautta takaisin tarhaan.

Viimeviikonloppuna meillä oli ensimmäiset ilmansatulaa treenit ilman taluttajaa ja tamma käyttäytyi todella hyvin! Tarkoitus oli vain kävellä, mutta koska Venla käyttäytyi niin nätisti päästiin testaamaan myös ravia. Ravissa hölkyteltiin puomejen yli muutamat kerrat ja tehtiin parit temponmuutokset. Hyvän pätkän jälkeen siirtyminen käyntiin ja loppukäynnit maaston kautta!

Tamma yllätti positiivisesti ja tätä positiivisyyttä on jatkunut jo pidemmälle, kun päästiin ensimmäistä kertaa maastoon - tosin vähän erinlaisella kokoonpanolla, nimittäin minä menin Aapolla ja Olivia pääsi Venlan kyytiin. Kerettiin jo Olivian kanssa maalailla piruja seinille, koska Venla ei ole koskaan ennen käynyt ratsastaja selässä maastossa, joten jännitettiin ihan toden teolla sitä, että heppa pelkää joka ikistä puun oksaa.. Toisin kävi, Venla ei katsellut yhtään mitään! Korvat höröllä tepasteli reippain askelin koko matkan kyttäämättä mitään! Hienohieno tamma!♥

227. Kesäkuulumisia

Miten voi olla kiire vaikkei edes tee mitään?

Niin, melkein kuukausi on edellisestä postauksesta aikaa, ei vaan ole ollut aikaa ja suoraan sanottuna innostutstakaan kirjoittaa mitään tänne blogin puolelle. Ajattelin nyt kuitenkin tehdä postauksen johon kerron kuvien avulla mitä olemme tehneet tämän kuukauden aikana! Materiaalia on paljon, mutta en millään muista kaikkea, joten kerätään nämä yhteen postaukseen!

Harrastettin poniagilityä pitkästä aikaa! Ponilla oli hauskaa!

Tästä päivästä on muuten videopostauskin, liitän sen vaikka seuraavaan postaukseen.

Käytiin myös ekoissa kisoissa pitkästä aikaa! Kisoista on tulossa omaa postausta
kunhan saan ratakoosteen itselleni

Ollaan vaan otettu aurinkoa ja syöty pellolla irti, huippu poni ♥

Juhannus 2014, tytöt ♥

Käytiin taluttelemassa pikkutyttöjä maastossa,
Millaponi oli menossa mukana käsiheppana!

Sofian ja Nandan kanssa yömaastossa!

Juulia ja Kariskin pääsivät tutustumaan Soinlahden
heppatyttöjen elämään maastoilun merkeissä!

Rokkiset, ollaanpa me edustavia Sofian kanssa..

♥

Tälle viikolle on vielä luvassa kisapostausta, Venlan kuulumispostaus ja Aapon treenipostaus. Ehkä minä vielä tästä aktivoidun taas tähän bloggauksen maailmaan!

226. Hyppytreeni

- ensimmäistä kertaa yhdeksään kuukauteen, menokin oli kyllä ihan sen näköistä!

Kuvista kiitokset Juulialle!

Viime tiistaina Aapo pääsi siis ensimmäistä kertaa pitkän saikun jälkeen hyppäämään. Olin ihan intopinkeänä vielä maanantai-iltana ja oikeastaan vielä tiistaiaamunakin, mutta esteitä rakentaessa tuntui kuin koko kehon veret olisivat hyytyneet paikoilleen - minua jännitti, ihan toden teolla.

Alkuverkan tein melko kevyesti, paljon laukkaa, muutama hyppy pikkuristikolle. Verkassa Aapo oli tosi kiva ja siinä tuntui, että ehkä tämä ei olekkaan niin järkyttävää tämä hyppääminen! Kuolainvalintakin, joka siis oli hackamore, tuntui siinä vaiheessa ihan fiksulle. 

Verkkailun jälkeen tehtiin sellaista kahdeksikkotehtävää eli muisteltiin taas esteen päällä laukanvaihtoja. Siinäkin poni oli vielä ihan siedettävä, vähän välillä lähti juoksemaan alta, mutta kuitenkin vielä hallinnassa - vielä. 

Tarkoituksena oli hypätä kerran suunnittelemani pikkurata läpi, mutta Aapo päättikin mutkistaa asioita. Olin tekemässä volttia ennen ensimmäistä estettä jotta saisin ponin laukkaamaan hyvässä tempossa, mutta voltin puolivälissä poni otti ohjat omiin käsiinsä ja lähti vetämään sata lasissa alta pois. Tätä se teki seuraavat viisi volttia, joka kerta samassa kohdassa. Vaikka kuinka ratsastin ja ratsastin ponia avuille, se keksi joka kerta jonkun uuden tavan päästä ryöstämään. Kerran poni teki niin rajun pukin ja siitä uukkarin toiseen suuntaan, että minä rantauduin jaloilleni maahan. Siinä vaiheessa nakkasin ponin Sofialle ja kävin tallista kuolaimelliset suitset.

Kuolaimet suussa poni ei enää lähtenyt ryöstämään ja loppujen lopuksi päästiin hyppäämään tämä ratakin läpi - melkoista rämpimistä sanon minä. Hengissä kuitenkin selvittiin ja ponilla oli hauskaa, ehkä jopa liiankin hauskaa.. Tänään meillä jatkuu hyppytreenit jumppasarjojen muodossa. Niitä varmaan mennään seuraavat 3 hyppykertaa vaan sen takia, että minä saisin taas kiinni tuosta esteratsastuksesta ja ponille hyppääminen alkaisi olla taas melko normaali asia. 

On se vaan paras - ja lihava ♥

Näin viikon mietiskelyn jälkeen olen edelleen sitä mieltä, että minä olen täysin kouluratsastaja - henkeen ja vereen.