221. Pitkästä aikaa Aapon kuulumisia

Moi! Viimeksi Aapon kuulumisia olen tänne kirjoittanut tasan kuukausi sitten, ennen ponin eläinlääkärillä käyntiä. Kuukauden aikana ollaan hoidettu haavaa, käyty maastokävelyillä, hölkkäilty ja mikä parasta ollaan päästy laukkaamaan! Pääsin myös maistelemaan kentän materiaalia, hyvää se on edelleen, mutta jokseenkin hiekan makuista..;)

 

 

Sunnuntaina lähdin Kiian kanssa tallille, tarkoitus oli että ratsastan Aapon ensin itse ja Kiia kuvaa meitä ja sen jälkeen Kiia pääsee vähän itse testaamaan ponia. Aapolla oli yllättävän hyvä päivä ja se jaksoi tehdä töitä tosi hyvin ja keskittyi itse treeniin eikä pieniin vihreisiin miehiin kentän laidalla.

Alkuun tehtiin normaali käyntiverkka eli taivutteluja, ympyröitä ja vähän avoja. Poni oli alusta alkaen yhteistyöhaluinen ja rentoutui nopeasti. Ravissa tein rennon verryttelyn eli pitkällä kaulalla paljon temponvaihteluita ja sitä kautta rentoa selkätyöskentelyä. Tämän tyyppinen raviverkka saa Aapon lihakset paremmin lämpenemään joka on hyvä silloin, kun aloitetaan laukkaamaan. Aapon kanssa on tärkeää, että alkuverkka on huolellinen, koska olemme vasta päässeet laukkaamaan.

Alkuverkan jälkeen käveltiin pienet välikäynnit ja sen jälkeen nostettiin laukkaa. Laukassa Aapolla ei ole vielä mitään kokoamisasteita eli laukataan sitä laukkaa mitä poni haluaa. Toki jos poni lähtee kuskaamaan niin otetaan takaisin, mutta muuten mennään Aapon ehdoilla. Me ei myöskään vielä haeta laukassa minkään sortin peräänantoa, mutta koska Aapo haluaa olla hieno kouluponi, tottakai se itse rentoutuu nätisti!

Laukassa mennään vielä pääosin vain uraa pitkin, mutta ollaan pikkuhiljaa alettu tekemään pääty-ympyröitä ja oikeaan kierrokseen isoja voltteja. Yleensä laukassa olen kevyessä istunnassa, koska poni ei vielä oikein jaksa pyörittää laukkaa jos istun tiiviisti, joten koen paremmaksi istua kevyessä istunnassa ja sitä kautta auttaa jalalla laukkaa pyörimään. Joitakin pätkiä olen istunut per kerta, mutta pätkiksi ne on vielä jäänyt.

Paljon taputuksia ponille ennen, kun nostetaan toinen laukka.

Oikeaan kierrokseen Aapo on vähän parempi ja sen huomaan pelkästään kuviakin katsomalla. Se hakeutuu itse rennoksi alas ja laukka on selkään paljon paremman tuntuista, mutta sehän on aivan ymmärrettävää tässä vaiheessa. Kuitenkin poni on yllättänyt minut positiivisesti joka kerta, kun laukataan. Kyllä se tästä lähtee, suunta on vain ylöspäin!

Lopuksi Kiia pääsi kokeilemaan Aapoa ja yllättävän hyvin meni ensimmäiseksi kerraksi! Se vielä täytyy sanoa, että uskaltauduimme Aapon kanssa nostamaan ensimmäisen laukan maastossa eilen ja saa taas olla niin tyytyväinen siihen kuinka fiksu poni minulla on! Meillä oli vain hackamore ja poni ei kuvitellutkaan minkään näköisiä laukkaspurtteja! Hieno ukki!

Viikonloppuna päästään ponin kanssa ottamaan ekat "hypyt" eli suomeksi mennään ravissa kavalettejä ja puomeja ja jos sitä laukassa uskaltaisi vaikka puomin ylittää.. Se jää nähtäväksi..;) Kuitenkin jos hyvä tuuri käy niin Juulia pääsee kuvaamaan tämän session!